Jokainen paikkasivu muuttaa viisi tekijää — Kp-indeksin, NOAAn revontulimallin, pilvisyyden, pimeyden ja kuunvalon — yhdeksi Revontulipisteet-luvuksi ja selväkieliseksi labeliksi. Lue ensin label, sitten Paras katseluikkuna ja tuntikaavio ajoituksen selvittämiseksi, ja maa- tai aluetaulukko, jos oman kaupunkisi mahdollisuudet ovat huonot. Tämä järjestys vastaa kysymyksiin mennäänkö, minne ja milloin.
Mitä Revontulipisteet ja niiden label tarkoittavat
Kaupunkisivulla — esimerkiksi Rovaniemen sivulla — Tämän yön ennuste -kortti näyttää 0–100 pistettä tila-labelin vieressä — Epätodennäköinen, Matala, Kohtalainen, Korkea tai Erittäin korkea. Label on nopea tapa lukea tilanne: 0–19 Epätodennäköinen, 20–44 Matala, 45–64 Kohtalainen, 65–84 Korkea, 85–100 Erittäin korkea. Se ottaa jo huomioon Kp-indeksin, NOAAn revontulimallin, pilvisyyden, pimeyden ja kuunvalon yhdessä, painotettuna paikan geomagneettisen leveysasteen mukaan. Se ei ole todennäköisyys — korkeat pisteet tarkoittavat, että useimmat viidestä tekijästä osuvat kohdalleen, ei sitä, että revontulet olisivat taattuja. Se, miten nämä viisi tekijää tarkalleen muuttuvat luvuksi — painot, pimeys- ja kausiportit sekä se, mitä tapahtuu kun dataa puuttuu — on menetelmäoppaassa; tämä sivu käsittelee vain tuloksen lukemista.
Ennustekortti: tila, yhteenveto ja suositus
Pisteiden alla kortti näyttää yhden lauseen yhteenvedon ja useimmille tiloille lyhyen selityksen. Aivan alaosassa suositusruutu kertoo suoraan, mitä kannattaa tehdä. Mittarinäytön ruuduista Maks. Kp ja Pilvisyys ovat aina mukana, ja Kuu- ja OVATION-ruudut (NOAAn revontulien todennäköisyysmalli) näkyvät, kun paikalle on niille dataa. Jokaisessa ruudussa on pieni piste tilan värissä. Monessa ruudussa on lisäksi "?", joka avaa selväkielisen selityksen; ruudussa ilman "?"-merkkiä ei yksinkertaisesti ole mitään lisättävää siihen, mikä jo näkyy — tämä on tarkoituksellista.
Paras katseluikkuna ja katselusuunta
Mittareiden alla on kaksi korttia lisää. Paras katseluikkuna on tämän yön kahden–neljän tunnin jakso, jolloin tunneittainen pisteluku on korkeimmillaan; jos mikään tunti ei pimene tarpeeksi, kortti kertoo sen kellonajan näyttämisen sijaan. Katselusuunta on pieni kompassi, jonka vieressä ovat Vähimmäis-Kp- ja Leveysaste-chipit. Pohjoisella pallonpuoliskolla se osoittaa yleensä pohjoiseen — eteläisen pallonpuoliskon aurora australis -paikoilla etelään — ja korkealla leveysasteella tai revontuliovaalin sisällä se voi sen sijaan lukea "Yläpuolella tai pohjoisessa", koska voimakas näky voi siellä kulkea suoraan pään yläpuolella. "Leveysaste"-chip on paikan maantieteellinen leveysaste — se, joka näkyy kartalla. Se ei ole luku, joka määrää vähimmäis-Kp:n: sen määrää paikan geomagneettinen leveysaste, joka on painettu maa- ja aluesivujen "parhaat mahdollisuudet" -taulukkoon, ja mitä Kp-indeksi tarkoittaa omalla leveysasteellasi selittää, miksi juuri se ratkaisee kynnyksen. Kun tiedät milloin ja mihin suuntaan katsoa, kuvan ottaminen on oma taitonsa — katso revontulien kuvaaminen puhelimella.
Tuntikohtaisen kaavion lukeminen
Tuntikohtainen näkyvyys -kaavio piirtää yhden palkin jokaiselle tunnille klo 22.00–04.00, korkeammalle siellä missä tunnin pisteluku on korkeampi; Parhaan katseluikkunan sisällä olevat palkit on reunustettu ja pysyvät värillisinä, kun loppu kaaviosta himmenee. Avaamalla palkin "?"-merkin näet juuri sen tunnin oman Kp:n ja pilvisyyden sekä yön kuu- ja OVATION-lukemat, jotka pysyvät samana tunnista toiseen — samat neljä lukua, joista yön pisteluku rakentuu. Lyhyt notkahdus korkeampien palkkien välissä on yleensä pilvisempi tunti, ei geomagneettisen aktiivisuuden lasku — tarkista sen tunnin omat luvut ennen kuin oletat myrskyn laantuneen.
"Miksi tämä ennuste?": pisteiden erittely ja tekijät
Kaavion alla Miksi tämä ennuste? on kaupunkisivulla oletuksena auki ja etusivulla kasassa. Sen sisällä Pisteiden erittely listaa viisi riviä — Geomagneettinen aktiivisuus, Revontuliovaalin todennäköisyys, Pilvisyys, Pimeys, Kuunvalo — kullakin palkki ja luku, sekä kaksi yhteenvetoriviä (Aktiivisuus, Näkyvyys taivaalla) ja lopullinen Revontulipisteet-luku. Aktiivisuus ja Näkyvyys ovat selityksiä, eivät ylimääräisiä syötteitä — Revontulipisteitä itseään ei koskaan rakenneta niistä. Alempana tekijäkortit selittävät, miksi rivi päätyi juuri siihen lukemaan: Revontulivyöhyke-, Pilvisyys- tai Pimeys-kortti kertoo kukin lyhyen selityksen ja "?"-merkillä koko tasoselityksen. Tietolähteet-lista alaosassa linkittää suoraan NOAA:han ja Open-Meteohon. Tarkat painot ja kaava näiden rivien takana ovat menetelmäoppaassa — tämä sivu pysähtyy siihen, mitä kukin rivi tarkoittaa.
3 päivän revontuliennuste ja pimeät tunnit
Useimmilla kaupunkisivuilla on 3 päivän revontuliennuste kohteelle {paikka} -osio, jossa on enintään kolme korttia — Tänä yönä, Huomenna yönä, 2 yön kuluttua — kullakin oma Maks. Kp-, Pilvisyys- ja Kuu-lukemansa sekä Paras katseluikkuna -rivi; osio tarvitsee vähintään kaksi yötä dataa näkyäkseen ollenkaan. Vain toisen ja kolmannen yön Kp- ja pilvisyysluvut ovat oikeita ennusteita — OVATION-lukema näyttää aina tuoreimman tilanteen, joten huomisen pisteluku on epävarmempi kuin tämän yön.
Alempana Pimeät tunnit kohteessa {paikka} asettaa kaksitoista kuukautta sarakkeiksi, kussakin kyseisen kuukauden tähtitieteellisen pimeyden tuntimäärä, ja taulukon alla mahdollinen kaamos, keskiyön aurinko tai yöt, jotka eivät koskaan pimene kunnolla. Tämä taulukko vastaa eri kysymykseen kuin tämän yön pisteluku: "Epätodennäköinen"-tila kesäkuussa korkealla leveysasteella sijaitsevalla kaupungilla johtuu yleensä vuodenajasta, ei hiljaisesta geomagneettisesta yöstä — pisteiden pimeysportti vie tuloksen nollaan, kun aurinko ei koskaan laske kunnolla (keskiyön aurinko), ja kausiportti vähentää lisäksi muista vaaleista kuukausista, riippumatta Kp:stä. Ja matala vähimmäis-Kp sivulla ei tarkoita, että jokainen yö toimii: katso miten Kp-indeksi kääntyy leveysasteen mukaan, ja Islannin oma geomagneettinen leveysaste on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaukana tämä luku voi olla paikalle yleensä mainituista arvoista.
Maa- tai aluesivun lukeminen kaupungin sijaan
Maa- tai aluesivulla ei ole yhtä pistelukua — se vertailee sen sijaan omia kaupunkejaan. Ylimpänä oleva osio, otsikoituna alueen nimellä ja tänä yönä ("Suomi tänä yönä"), näyttää parhaiten sijoittuneen kaupungin tilan sekä yhdestä kolmeen datasta rakennettua lausetta. Sen alla alue listaa jokaisen kaupunkinsa ja maa parhaat viisi, jokainen rivi kertoen Parhaan katseluikkunan, Pilvisyyden ja Vähimmäis-Kp:n — samat luvut, jotka kaupunkisivu näyttää itsestään. Alue saa myös tulevat yönsä, kukin kortti nimeten sen yön parhaiten sijoittuneen kaupungin.
Vielä alempana taulukko "Parhaat mahdollisuudet maassa …" järjestää jokaisen alapaikan tarvitsemansa Kp:n mukaan, sarakkeina Paikka, Vähimmäis-Kp, Geomagn. leveysaste, Kausi, Revontulivyöhyke. Suomen omalla sivulla tämä taulukko on rehellinen vastaus kysymykseen "näkyykö tämä minun kaupungissani": Lapin paikat nousevat taulukon kärkeen, koska ne ovat geomagneettisesti pohjoisimpia, ja eteläisemmät kaupungit tarvitsevat korkeampaa Kp-lukua ennen kuin ovaali yltää sinne — tarkka luku on jokaisen kaupungin omalla rivillä. Suomessa ei vielä ole maakuntatason sivuja sivukartan mukaan, joten maan oma taulukko listaa suoraan kaupungit. Taulukon lukeminen on luotettavampaa kuin kartalta arvaaminen.
Etusivun lukeminen ennen kaupungin valintaa
Ilman tiettyä kaupunkia mielessä etusivu alkaa Globaali revontuliaktiivisuus -osiolla — maailmanlaajuinen tila-label ja pisteluku, nykyinen Kp ja seuraavan 24 tunnin huippuennuste, sekä myrskytasoruutu heti kun NOAA on julkaissut sellaisen — jonka jälkeen tulee oma Globaali Kp-ennuste -aikajana. Sen alla Parhaat mahdollisuudet tänä yönä linkittää paikkoihin, joissa olosuhteet ovat realistiset tänä yönä; jokaisessa kortissa on pisteluku ja, kun jokin rajoittaa sitä, nimetty pääasiallinen rajoittava tekijä — niin tiedät, minkä tekijän kannattaa tarkistaa ennen kuin kirjoitat koko alueen mahdottomaksi. Hiljaisena yönä osio ei katoa koskaan: se kertoo syyn ja näyttää sen sijaan suosittuja kohteita. Suositut revontuliennusteet sen alla ryhmittelee lisää paikkoja alueittain, kullakin tämän päivän mahdollisuuslabel.
Kolme tapaa muuttaa tämä tämän yön päätökseksi
Korkea Kp ja pilviongelma. Oletetaan, että kaupungin tila lukee "Kohtalainen", ei "Korkea", vaikka Maks. Kp -ruutu näyttää vahvalta. Avaa Miksi tämä ennuste? ja tarkista Pilvisyys-rivi ja sen tekijäkortti — kortin oma selitys (selkeää, osittain pilvistä tai pilvistä) kertoo yleensä, että pilvet ovat este, ei aktiivisuus. Alue- tai maasivulla "Parhaat mahdollisuudet" -taulukko voi näyttää paikan, jolla on sama Vähimmäis-Kp ja kirkkaampi taivas lähellä — se on se "minne".
Vaatimaton pisteluku ja todellinen aikaikkuna. Oletetaan, että tila lukee "Matala" klo 20.00, mutta Paras katseluikkuna näyttää klo 23.00–02.00 ja tuntikaavion korkeimmat, reunustetut palkit osuvat juuri siihen. Ylimpänä oleva kortti kuvaa koko yötä keskimäärin, ei sen parasta tuntia — se "milloin" tarkoittaa tarkistamista myöhemmin uudelleen tai ulkona olemista juuri sinä ikkunana, ei sitä hetkeä jolloin sattui ensin katsomaan.
"Epätodennäköinen", joka johtuu vuodenajasta, ei hiljaisesta yöstä. Oletetaan, että korkealla leveysasteella sijaitseva kaupunki lukee kesäkuun yönä "Epätodennäköinen" täysin tavallisella Kp-ennusteella. Ennen kuin oletat, ettei mitään tapahdu, tarkista Pimeät tunnit sille kuukaudelle: korkealla leveysasteella kesäyö ei ehkä koskaan pimene tarpeeksi, jolloin pisteiden pimeysportti vie koko tuloksen nollaan aktiivisuudesta riippumatta; kausiportti vähentää lisäksi muista vaaleista viikoista. Sama kaupunki samalla hiljaisella Kp:lla lokakuussa on aidosti hiljainen yö — pimeystaulukko kertoo, kumpi on kyseessä.
Mitä tämä sivu ei kerro
Tämä sivu kuvaa osioita, ei niiden takana olevaa laskentaa tai Kp-indeksin fysiikkaa. Tarkat painot, portit, päivitysajat ja tunnetut rajoitukset — muun muassa se, että huomisen pisteluku on epävarmempi kuin tämän yön, että pilvisyys on mallin ennuste eikä katsaus todelliseen taivaaseesi, ja ettei kuun asemaa horisontin yläpuolella vielä oteta huomioon — ovat menetelmäoppaassa. Mitä Kp-indeksi fysikaalisesti mittaa ja miksi sama Kp tarkoittaa eri asioita eri leveysasteilla, kerrotaan Kp-indeksi-oppaassa. Ei pisteluku eikä tämä sivu ole lupaus: korkea pisteluku tarkoittaa, että olosuhteet osuvat kohdalleen, ei sitä, että revontulet olisivat taatut, ja hiljainen ennuste voi silti yllättää. Tämä opas, menetelmäsivu ja Kp-indeksi-opas ovat kolme sivuston oppaista — sieltä löydät koko listan.